Tietoa hoitamistamme oireista ja sairauksista

Kuulonlasku

Kuulonlasku

Kuulonlaskusta johtuvia ongelmia

Kuulonalenema ilmenee usein lisääntyvänä vaikeutena saada selvää hälyssä. Oire ilmaantuu pikkuhiljaa ja sitä voi olla itse jopa vaikea havaita. Usein perheenjäsenet tai muut läheiset ovat ensimmäisiä, jotka tuovat asian esille ja saavat asianomaisen hakeutumaan tutkimuksiin.

Usein on saattanut kestää 5-10 vuotta kuulo-ongelmien alkamisesta ennen kuin henkilö hakeutuu tutkimuksiin. Kuulemisongelmista kärsivä on voinut tiedostamattaan mukauttaa käyttäytymistään ongelmansa vuoksi ja jättäytyä pois vaikeaksi kokemistaan tilanteista. Tyypillistä on, että koska kuuleminen on aivotyötä, ongelma korostuu väsyneenä. Kuulemisongelmat ja kuulon kanssa sinnittely puolestaan väsyttävät, mistä saattaa aiheutua noidankehämäinen tilanne. Joskus henkilö ei lainkaan koe omaavansa vaikeuksia kuulla, mutta ongelmaksi muodostunut häiritsevä tinnitus, joka etenkin ikäkuulonaleneman yhteydessä on yleensä korkeataajuista vinkunaa tai sirinää. Tämän vuoksi varsinkin häiritsevän tinnituksen yhteydessä kuulo tulee aina tutkia.

Kuulo yhdistää meidät toisiin ihmisiin. Kuulonlasku ja sen myötä tulevat ongelmat voivat saada aikaan sosiaalista vetäytymistä ja pitkän päälle myös sosiaalista arkuutta. Iän myötä on todettu kuulolla ja muistihäiriöillä olevan myös yhteyttä ja huono kuulo aiheuttaa ikäihmisillä kognitiivisen suoriutumisen laskua ikätovereihinsa nähden.

Mistä kuulonlasku johtuu?

Kuulonlaskun voi olla sisäkorva- tai välikorvaperäistä. Sisäkorvaperäinen kuulonalenema on usein perinnöllistä, suvussa kulkevaa, mutta se voi ilmaantua myös äkillisesti meluvamman tai muun tapaturman seurauksena molemmin puoleisena tai vain toiseen korvaan. Joskus kuulonlasku ilmaantuu ilman selkeää syytä, ja kun muut syyt on suljettu pois puhutaan sudden deafness -kuulonlaskusta.

Välikorvaperäinen kuulonalenema voi yksinkertaisimmillaan aiheutua tulehdus- tai muusta nesteestä välikorvassa, jolloin äänen kulku sisäkorvaan estyy ainakin osittain. Aikuisilla kyseessä kuitenkin välikorvakuulonalenemassa useimmiten tulehduksen jälkitila tai muu välikorvan äänenjohtumista häiritsevä sairaus, kuten otoskleroosi.

Mitä tehdä?

Välikorvaperäisessä kuulonlaskussa voi tulla kyseeseen leikkaushoito, jonka mahdollisuus arvioidaan aina kunkin potilaan kohdalla tutkimuksiin perustuen yksilöllisesti. Sisäkorvaperäistä kuulonalenemaa hoidetaan kuulokojein, joiden sovitus tehdään myös aina yksilöllisesti potilaan kuulokäyrän mukaisesti. Joskus kuulo on laskenut alle tason, jossa kuulokojeen tuoma apu ei enää riitä ja silloin potilaalle voidaan harkita sisäkorvaimplantin asentamista.

Työikäisessä väestössä kuulonlasku vaikeuttaa työssä suoriutumista ja jaksamista. Tämä oire korostuu, jos työkielenä on vieras kieli, kuten englanti, paljon kokouksia ja uusia ihmisiä, joiden kanssa pitää toimia päivän mittaan.