Tutkimukset ovat osoittaneet, että kuuloratojen ulkopuolella olevat alueet ovat vastuussa epäsuotuisasta reaktiosta tinnitusääneen 1. Ääniyliherkillä henkilöillä aivojen aktivaatiotaso on laajentunut kuuloaivokuoren lisäksi ajatuksista ja mielikuvista vastaaville alueille 4. Ohjaavan neuvonnan lisäksi tinnituksen hoidossa usein tarvitaan sen kaltaista interventiota, joka muuttaa kognitiivisia rakenteita. Uusimpien tutkimusten mukaan psykologiset tekijät selittävät osan kyvyttömyydestä selviytyä tinnituksen ja ääniyliherkkyyden kanssa 10,12. CBT- hoidon käytöstä misofonian kuntoutuksessa on myös saatu lupaavia tuloksia 14,17,6. Tinnituksen hoito kognitiivisen käyttäytymisterapian (CBT) menetelmin on hyväksytty tinnituksen hoidossa vaikuttavaksi menetelmäksi, josta on saatu vahvaa tutkimusnäyttöä 7,18,3,15. Hoitovasteen tinnituksen hoidossa on todettu vielä vuoden kuluttua hoidon päättymisestä olevan edelleen samalla tasolla kuin välittömästi hoidon jälkeen. Amerikan Korvalääkäriyhdistys (American Academy of Otolaryngology) on vuodesta 2014 alkaen vahvan tutkimusnäytön perusteella suositellut tätä hoitoa käytettäväksi jatkuvan häiritsevän tinnituksen hoidoksi. Cochrane-yhteistyötä tekee kansainvälinen tutkijaverkosto (The Cochrane Collaboration), joka systemaattisesti tuottaa, päivittää ja välittää vahvimpaan mahdolliseen näyttöön perustuvaa ja tiivistettyä tietoa terveydenhuollon menetelmien vaikuttavuudesta. Cochrane-katsauksia hyödynnetään kliinisen ja terveyspoliittisen päätöksenteon tukena. Cochrane-katsausten 5,18 perusteella CBT-hoidolla on saavutettu merkittävä elämänlaadun parannus ja se on eniten tutkimusnäyttöä omaava hoito tähän mennessä tinnituksen hoidossa. Näyttö nähtiin niin vahvana, että sitä katsottiin voitavan käyttää ohjaamaan tinnituksen hoitolinjoja (“most evidence-based treatment option so far. …the evidence was found to be robust enough to guide clinical practice” Journal of the American Academy of Audiology 2014) 7,8. Useat systemaattiset kirjallisuuskatsaukset ovat osoittaneet sen, että tinnituspotilaat hyötyvät tinnitushoidosta kognitiivisen käyttäytymisterapian (CBT) keinoin 2,7,14,16 ja se on osoittautunut tehokkaaksi hoitomuodoksi, jonka avulla asiakas oppii tunnistamaan ajatus- ja käyttäytymismalleja, jotka ylläpitävät tinnitukseen/ääniyliherkkyyteen/misofoniaan liittyvää ahdistusta ja häiritsevyyttä. Tinnitushoidon (CBT) avulla tinnituksen häiritsevyys vähenee, vaikka äänen voimakkuus tai kuuluvuus ei vähenisikään, mikä parantaa potilaiden hyvinvointia ja elämänlaatua 5,14,11 ja vähentää tinnituksen vaikutusta uneen.  Tinnituksesta kärsivän potilaan masennusoireiden on todettu lievittyvän tinnituksen aiheuttaman ahdistuksen, häiritsevyyden ja ääniyliherkkyyden asianmukaisen hoidon myötä 11. Potilaiden hyvinvointia ennen ja jälkeen hoidon on mitattu luotettavilla mittareilla kuten THQ (Tinnitus handicap questionnaire) ja TRQ (Tinnitus reaction questionnaire), joiden avulla on pystytty todentamaan hoidon vaikutus potilaalle 5, 9,13. Paitsi että hoitoa on kansainvälisesti käytetty tinnituksesta ja ääniyliherkkyydestä kärsivien ihmisten hoitoon hyvin tuloksin niin sillä on saatu lupaavia tuloksia myös misofonian hoidossa 14,17,6,13.
  1. Jastreboff, P. and Hazell, J. (1993). A neurophysiological approach to tinnitus: clinical implications. British Journal of Audiology, 27(1), 7-17
  2. Andersson, G. (2002). Psychological aspects of tinnitus and the application of cognitive-behavioral therapy. Clinical Psychology Review. 2002 Sep;22(7):977-90. doi: 10.1016/s0272-7358(01)00124-6.
  3. Kaldo, V. (2008). Cognitive Behavioural Therapy as Guided Self-help to Reduce Tinnitus Distress. Acta Universitatis Upsaliensis. Digital Comprehensive Summaries of Uppsala Dissertations from the Faculty of Social Sciences 40. viii, 89 pp. Uppsala. ISBN 978-91-554-7235-1
  4. Hwang, J.H., Chou, P.H., Wu, C.W., Chen, J.H. and Liu, T.C. (2009). Brain activation in patients with idiopathic hyperacusis. American Journal of Otolaryngology, 30(6), 432-4
  5. Martinez-Devesa, P., Perera, R., Theodoulou, M. and Waddell, A.. (2010) Cognitive Behavioural Therapy for Tinnitus. Cochrane Database of Systematic Reviews, Issue 9. Art. No.: CD005233. DOI: 10.1002/14651858.CD005233.pub3.
  6. Greimel, KV. and Kröner-Herwig, B. (2011) Cognitive Behavioural Treatment, in Møller, AR (ed.) Textbook of Tinnitus. New York: Springer
  7. Cima, R., Andersson, G., Schmidt, CJ, and Henry, J. (2014) Cognitive-Behavioral Treatments for Tinnitus: A Review of the Literature. Journal of the American Academy of Audiology, 25: 29-61.
  8. Tunkel, D., Bauer, C., Sun, G. and Rosenfeld, R.. (2014) Clinical Practice Guideline: Tinnitus. Otolaryngology–Head and Neck Surgery, Vol. 151(2S) S1–S40 sagepub.com/journalsPermissions.nav DOI: 10.1177/0194599814545325 http://otojournal.org
  9. Aazh, H., Moore, B.C.J., Lammaing, K., & Cropley, M. (2016). Tinnitus and hyperacusis therapy in a UK National Health Service audiology department: Patients’ evaluations of the effectiveness of treatments. International Journal of Audiology, 55: 514-522. doi.org/10.1080/14992027.2016.1178400
  10. Aazh, H., Lammaing, K. and Moore, B. (2017). Factors Related to Tinnitus and Hyperacusis Handicap in Older People. International Journal of Audiology, 56 (9), 677–684. doi:10.1080/14992027. 2017.1335887
  11. Aazh, H. and Moore B. (2017). Factors associated with depression in patients with tinnitus and hyperacusis. American Journal of Audiology, 26(4): 562-569. doi/full/10.1044/2017_AJA-17-0008
  12. Aazh, H., Langguth, B. and Danesh, A. A. (2018). Parental separation and parental mental health in childhood and tinnitus and hyperacusis disability in adulthood: a retrospective exploratory analysis. International Journal of Audiology, 1-6, doi: 10.1080/14992027.2018.1514470
  13. Aazh, H. and Moore, B. (2018). Effectiveness of Audiologist-Delivered Cognitive Behavioral Therapy for Tinnitus and Hyperacusis Rehabilitation: Outcomes for Patients Treated in Routine Practice. American Journal of Audiology. 2018 Dec 6;27(4):547-558. doi: 10.1044/2018_AJA-17-0096.
  14. Aazh, H., Landgrebe, M., Danesh, A. A. and Moore, B. (2019). Cognitive Behavioral Therapy For Alleviating The Distress Caused By Tinnitus, Hyperacusis And Misophonia: Current Perspectives. Psychology Research and Behavior Management. 2019; 12: 991–1002. Published online 2019 Oct 23. doi: 10.2147/PRBM.S179138
  15. Woods and Theodoroff (2019). Cognitive Behavioral Therapy for Tinnitus. Audiology Today, November/December 2019. https://www.audiology.org/audiology-today-novemberdecember-2019/cognitive-behavioral-therapy-tinnitus
  16. Aazh, H., Bryant, C. and Moore B. (2020). Patients’ perspectives about the acceptability and effectiveness of audiologist-delivered cognitive behavioral therapy for tinnitus and/or hyperacusis rehabilitation. American Journal of Audiology, 28(4): 973-985.
  17. Danesh, A. &  Aazh, H. (2020). Misophonia: A Neurologic, Psychologic, and Audiologic Complex. The Hearing Journal. 73(3):20,22,23, March 2020.
  18. Fuller, T., Cima, R., Langguth, B. and Mazurek, B.. (2020). Cognitive behavioural therapy for tinnitus. Cochrane Database of Systematic Reviews 2020, Issue 1. Art. No.: CD012614. DOI: 10.1002/14651858.CD012614.pub2.